Patrick Bruel

Patrick Bruel on ranskalainen laulaja, näyttelijä ja ammatikseen pokeria pelaava monilahjakkuus. Hän syntyi Algeriassa vuonna 1959 ranskalaisjuutalaiseen perheeseen. Patrickin oikea sukunimi on Benguigui, jonka hän muutti virallisesti Bruel-Benguiguiksi vuonna 2003. Bruel oli kuitenkin toiminut hänen artisti nimenään jo kauan ennen virallista nimenmuutosta.

Flopista tähtilaulajaksi

Bruel teki näyttelydebyyttinsä Le Coup de Sirocco -nimisessä näytelmässä vuonna 1979, vaikka olikin halunnut laulajaksi jo pidemmän aikaa. Hän jatkoi näyttelyuraansa esiintymällä elokuvissa, teatterissa ja televisiossa pyrkien samalla saamaan laulu-uraansa aluilleen. Vuonna 1982 Bruel julkaisi ensimmäisen singlensä nimeltään Vide. Miehen harmiksi kappale ei saanut osakseen menestystä, mutta Patrick ei antanut periksi, vaan jatkoi musiikkiuraansa näyttelyn ohessa.

Marre Cette Nana-là -niminen kappale oli Bruelin toinen levytys, josta tulikin miehen ensimmäinen hittikappale. Valitettavasti vuonna 1986 julkaistu debyyttialbumi ei kuitenkaan saavuttanut suurta suosiota korkeista odotuksista huolimatta. Vasta Patrickin toinen studioalbumi, Alors Regarde, joka julkaistiin vuonna 1989, nosti miehen kuuluisuuteen sekä Euroopassa että Kanadassa. Kyseinen levy myi maailmanlaajuisesti yli kolme miljoonaa kappaletta. Ilmeisesti laulaja oli etenkin teinityttöjen fanituksen kohde, ja Bruelin aiheuttamaa fanityttöilmiötä alettiin ranskalaisessa mediassa kutsua “Bruelmaniaksi”. Voi melkeinpä väittää, että Patrick oli 90-luvun ranskalainen Justin Bieber.

Kestomenestyjän tyyli muuttuu ajan myötä

Kuten olettaa voikin, Bruelin musiikki on kehittynyt ja muuttunut vuosien varrella. Esimerkiksi Marre Cette Nana-là on 90-luvulle tyypillistä iloista kaupallista pop-musiikkia. Perinteisen ranskalaisen pop-musiikin lisäksi Bruel on tavallisesti esittänyt myös klassisia ranskalaisia chansonseja etenkin konserteissaan, mutta vuonna 2002 artisti päätti All Music artikkelin mukaan omistautua kokonaan tyylille uudella levyllään.

Tupla-albumi Entre Deux sisältää 23 cover-kappaletta ranskalaisen cabaret pop -tyylin kultaiselta aikakaudelta, ja Bruel teki töitä monen kuuluisan artistin kanssa kyseisellä levyllä; hienoina esimerkkeinä Charles Aznavour ja Johnny Hallyday. Lyhyitä näytteitä levyn kappaleista voi löytää All Musicin sivuilta.

Vuonna 2012 julkaistu Maux D’enfants -niminen kappale on puolestaan täysin erilainen kuin Bruelin aikaisemmat tuotannot. Mies tekee kappaleella yhteistyötä, räppäri/lauluntekijä La Fouinen kanssa, mikä jo itsessään osoittaa Bruelin uuden musiikillisen suuntauksen. Kappale löytyy Bruelin viimeisimmältä studioalbumilta, Lequel de Nousilta, jonka tuotti Sony Music. Levy nousi Ranskassa ja Belgiassa albumilistan ykköseksi. Itse asiassa Bruelin jokainen studioalbumi sitten vuoden 1999 on ollut Ranskassa ja Belgiassa albumilistan ykkösenä. Kolme vuosikymmentä kestänyt laulu-ura on ollut siis rankan työn ja päättäväisyyden väärti – Bruelilla on selvästikin sitä jotain, mitä musiikkibisnes vaatii.

Pokerimies henkeen ja vereen

Vuoteen 2004 mennessä Bruel oli työskennellyt 40:ssä elokuva- ja televisiotuotannossa, julkaissut viisi studioalbumia monen livealbumin lisäksi, sekä voittanut World Series of Poker braceletin (WSOP Limit Holdem gold bracelet). Hän melkein voitti myös vuoden 2002 WSOP:n PLO-tapahtuman, vieden kotiin 100 000 Yhdysvaltain dollaria ja ansaiten turnauksessa toisen sijan.

Vuosina 1996-2014 Patrick oli maailmanlaajuisesti ansainnut yhteensä melkein 1,5 miljoonaa yhdysvaltain dollaria pokerin pelaamisesta The Hendon Mobin mukaan. Bruel osallistui myös muun muassa viime vuoden European Poker Touriin (EPT) pelaten itsensä No Limit Hold ’emin (8 Handed) finaalissa kolmannelle sijalle. Kyseisestä turnauksesta miehen lompakko kasvoi yli 90 000:lla eurolla. Mies on myös toiminut selostajana kotimaassaan World Poker Tourille. Patrickin taidot eivät siis selvästikään lopu näyttelyyn ja laulamiseen.

Mitä voimme täten oppia Bruelilta? Jos ei mitään muuta, niin sen, että harjoittelu (ja päättäväisyys) tekevät mestarin lajissa kuin lajissa.

Valkokankaiden tähdeksi myöhemmällä iällä

Mitä tulee miehen näyttelyuraan, Le Prénom (2012) ja Un Secret (2007) ovat elokuvia, joista Bruel on erityisen tunnettu. Le Prénom on saanut IMDb:n sivuilla 7,3 tähteä, mikä on erittäin hyvin – ottaen huomioon, että esimerkiksi maailman parhaiten myynyt elokuva, Avatar, on saanut 7,9 tähteä.

Näin ollen on sanomattakin selvää, että Patrick on monilahjakkuus. Kaikista saavutuksista täytyy toki antaa pisteet itse Patrickille, koska hän on selvästikin tehnyt paljon töitä menestyksensä eteen jokaisella alalla, jolle on ryhtynyt. Bruel jatkaa keikkailua näyttelyn ohella, ja hänet voi mitä luultavimmin nähdä myös tulevissa suurissa ja tärkeissä pokeripeleissä.